Palkka on korvaus tehdystä työstä

Työ ei ole yhtä kuin palkka, mutta sillä on iso rooli, miksi työtä teemme. Ansioilla on suuri vaikutus yksilön hyvinvointiin, siksi palkan voimaa ei tulisi väheksyä. Mutta mitä palkka käytännössä on?

Palkka on taloudellinen korvaus työstä, jonka yksilö suorittaa työnantajan palveluksessa. Palkka on työsopimuksessa määritelty ja työstä kertyneet tulot voivat perustua tuntipalkkaan, kuukausipalkkaan tai suoritukseen perustuviin ansioihin. Palkan suuruus voi vaihdella merkittävästi eri aloilla, tehtävissä ja maantieteellisillä alueilla.

Palkka pähkinänkuoressa – mistä palkka koostuu

Palkan suuruus vaihtelee yleisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta myös yleisen hintatason mukaan. Tästä syystä suuremmissa kaupungeissa palkat samasta työstä ovat yleensä hieman korkeammat. Suomen tasa-arvolain nimissä palkan tulee perustua henkilön osaamiseen ja työn vaativuuteen, esimerkiksi sukupuoli tai etninen tausta ei saa määrittää palkan suuruutta.

Työnantaja- ja tekijäkohtainen palkka määräytyy useiden tekijöiden perusteella ja siihen vaikuttavat esimerkiksi:

• Työn vaativuus
• Työntekijän koulutus ja kokemus
• Yrityksen taloudellinen tila
• Markkinoiden yleiset palkkatrendit

Myös työmarkkinatilanne, työvoiman tarjonta ja kysyntä voivat myös vaikuttaa siihen, miten palkkoja määritellään. Lisäksi palkkaan voi liittyä erilaisia verotuksellisia ja sosiaaliturvamaksuja, jotka vaikuttavat työntekijän lopullisiin ansioihin. Palkka ei välttämättä ole yksistään korvaus tehdystä työstä vaan siihen voi sisältyä myös muita etuja kuten:

• Terveysvakuutus
• Eläkejärjestelyt
• Lomaedut
• Bonukset

On olemassa erilaisia käytänteitä siitä, milloin palkka työntekijälle maksetaan. Yleensä palkka maksetaan kuukausittain tai muuhun ajanjaksoon sidottuna kuten kahden viikon välein. Merkattu palkkapäivä on se päivä, milloin rahat näkyvät tilillä.

Mikä on bruttopalkka?

Bruttopalkka on palkka työntekijän suorittamasta työstä ennen pakollisia palkkakuluja. Eli se mikä on bruttopalkka, on käytännössä työntekijälle maksettava palkka ennen veroja ja muita palkasta vähennettäviä osia kuten eläkkeitä ja sairasvakuutusmaksuja. Bruttona ilmoitetut tulot voivat lisäksi sisältää peruspalkan päälle erilaisia lisäetuja kuten:

• Bonukset
• Lomaraha
• Matkakorvaukset
• Muita työsopimukseen perustuvia etuuksia

Bruttopalkka on se summa, joka ilmoitetaan työsopimuksessa tai palkkalaskelman alussa. Tämä summa antaa työntekijälle käsityksen siitä, paljonko hän ansaitsisi ennen verojen ja muiden valtiolle maksettujen pidätysten kuten sosiaaliturvamaksujen vähentämistä ansioista.

Helpottaa palkkojen vertailua

Käytännössä bruttopalkka helpottaa esimerkiksi palkkojen vertailua, kun hakija puntaroi erilaisia työnantajia. Viimeistään työtä tarjottaessa tai työsopimuksesta neuvoteltaessa työnantajat ilmoittavat yleensä työntekijälle bruttopalkan. Vaikka bruttopalkka on yleensä vertailukohteena esimerkiksi erilaisia työmahdollisuuksia vertailtaessa, on nettopalkka merkittävä tekijä työntekijälle, sillä se heijastaa työn todellista taloudellista arvoa.

Nettopalkka kertoo todelliset tulot

Työnantajat ilmoittavat yleensä bruttopalkan, kun taas työntekijät ovat kiinnostuneita nettotuloista eli siitä summasta, jonka he saavat käyttöönsä verojen jälkeen. Mutta miten lasketaan nettopalkka?

Verojen ja muiden velvoitteiden vähentämisen jälkeen saadaan palkanmaksuna nettopalkka, joka on se rahasumma, joka maksetaan työntekijän tilille. Nettopalkka ei ole samasta työstä kaikille sama, sillä sen lopulliseen suuruuteen vaikuttavat monet henkilökohtaiset tekijät kuten:

• Veroluokka
• Mahdolliset verovähennykset
• Työntekijän omat sosiaaliturvamaksut
• Muut verotukselliset seikat

Nettopalkkaa voidaan laskea ottamalla huomioon edellä mainitun kaltaiset pidätykset ja maksut, jotka vähennetään bruttopalkasta ennen kuin palkanmaksu suoritetaan. Nettopalkkaan löydät laskureita netistä.

Työntekijä voi myös saada nettopalkkaansa lisäetuja, kuten lomarahoja tai bonuksia, jotka voivat vaihdella henkilöiden kesken ja myös samalla työntekijällä kuukausittain tai vuosittain.

Tulovero pitää yllä yhteiskunnan rakenteita

Tulovero on veromuoto, joka peritään muun muassa työansioihin perustuvista tuloista. Se on yksi merkittävimmistä veroista, joita valtiot käyttävät rahoittaakseen julkisia palveluita. Julkisia palveluita ovat esimerkiksi:

• Terveydenhuolto
• Koulutus
• Infrastruktuuri
• Turvallisuus

Tulovero vaihtelee tuloluokkien ja ansioiden mukaan. Tulovero on progressiivinen, mikä tarkoittaa, että tuloveroprosentti kasvaa ansioiden kasvaessa. Progressiivisen verotuksen tarkoituksena on jakaa veroista aiheutuvat taloudelliset menetykset oikeudenmukaisemmin ja tasapuolisemmin eri tuloluokkien kesken, ja näin yhtenäistää yhteiskuntaa.

Tulovero kerätään palkasta ja muista tuloista

Tuloveron keräämisestä vastaa veroviranomaiset, jotka valvovat veronmaksajien noudattamista verosäännöksiä ja keräävät verot valtiolle. Työntekijän palkasta otetaan hänen ilmoittamansa suuruinen tuloveroprosentti eli ennakkopidätys. Ellei hän ilmoita tuloveroprosenttia erikseen, ennakkopidätys määräytyy edellisen verokauden tulot huomioiden.

Tulovero kohdistuu palkkatulojen lisäksi esimerkiksi pääomatuloihin ja yritysten voittoihin, mikä tasapuolistaa eri ansaintamenetelmiä. Verotukseen liittyvät lait voivat muuttua ajan mittaan poliittisten päätösten ja taloudellisten tarpeiden mukaan.

Kuinka määräytyy loma-ajan palkka, entäpä sairasloma palkka ja lomautus?

Työntekijällä on oikeus saada palkkaa vuosittain kertyvältä loma-ajalta. Loma-ajan palkka perustuu loma-aikaa edeltäviin, saman työnantajan tehtävissä ansaittuihin, tuloihin. Palkka maksetaan kaikilta kertyneiltä lomapäiviltä ja kertymät lasketaan lomanmääräytymisvuoden (1.4 – 31.3) perusteella. Loma-ajan palkka on vähintään keskimääräinen päiväkohtainen palkka sisältäen kaikki luontaisedut vähentämättömänä.

Sairasloman palkka

Sairasloma palkka ja miten se määräytyy? Tähän ei ole täysin yksiselitteistä vastausta, sillä sairasloma palkka on sidottu työnantajan tarjoamaan sopimukseen ja alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Jotain lainalaisuuksia sairasloman palkka kuitenkin sisältää. Työntekijällä on oikeus saada täysimääräinen palkka:

• Jos sairausloma kestää viisi päivää tai enemmän tai jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.
• Ensimmäinen sairaslomapäivä on niin sanottu karenssipäivä, joka on palkaton.

Useat työnantajat maksavat palkan täysimääräisenä lain velvoittamaa aikaa pidemmältä ajalta. Alle kuukauden työsuhteessa olleelle työntekijälle sairasloma palkka on lain mukaan 50 % varsinaisesta palkasta. Jos sairasloma jatkuu pidempään, Kansaneläkelaitokselta voi hakea sairauspäivärahaa.

Sairauden tai muun työkyvyttömyyden vuoksi laskeneita kuluja voi suojata maksuturvan avulla.

Lomautusajan palkka

Lomautus palkka määräytyy sairasloman tapaan yleisen lainsäädännön, työsopimuksen ja työehtosopimuksen perusteella. Yleensä palkanmaksu keskeytetään lomautuksen ajalta ja Kela maksaa työttömyyskorvausta tältä ajalta. Suosittelemme aina olemaan yhteydessä lainanantajaan mikäli tulosi vähenevät huomattavasti, etkä voi huolehtia lainoistasi sovitusti. Näin voit välttyä maksuhäiriömerkinnältä ja mahdolliselta pakolliselta velkajärjestelyltä.

Mikäli lomautus kestää yli 200 kalenteripäivää, työntekijällä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkka, jos hän irtisanoutuu kyseisestä työstä.