Kiinteistövero sisältää monia taloutta koskevia yksityiskohtia
Kiinteistövero on vuosittain maksettava vero, joka koskee kiinteistön omistajia. Kiinteistövero on kunnan julkishallintoa ylläpitävä tulonlähde, jolla katetaan erilaisia kuntien julkisia palveluita.
Kiinteistöveron määrä
Kiinteistövero maksetaan kuntakohtaisesti eli kunta on vastuussa sen suuruudesta, mutta kiinteistöveron rajauksista päättää Verohallinto.
Kiinteistövero koskee:
- maanomistusta
- kiinteistöä
- kiinteistöä ja maanomistusta yhteensä.
Sijainnin lisäksi kiinteistövero määräytyy kiinteistön ominaisuuksien ja sitä koskevaa tilannetta koskien. On myös olemassa kiinteistöjä, joita kiinteistövero ei koske lainkaan.
Vuonna 2024 kiinteistövero sai joitain uudistuksia, mutta perusteet sitä koskien ovat samat.
Kiinteistövero 2024
Kiinteistövero 2024 sisältää muutoksia, mutta myös käytänteitä ja verotusta koskevia seikkoja, jotka pysyvät samoina edellisvuoden verotukseen nähden.
Kiinteistövero 2024 sisältö
- Verohallinto lähettää kiinteistöverotuspäätöksen.
- Kiinteistövero maksetaan edelleen syksyisin ja keväisin eli kaksi kertaa vuodessa.
- Kiinteistövero on kuntien päätettävissä (uusiin rajoihin perustuen).
- Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät kuten aurinkopaneelit, eivät lähtökohtaisesti nosta kiinteistöveroa.
- Kiinteistöverolla rahoitetaan edelleen julkisia palveluita kuten kouluja, teitä ja kunnan infrastruktuuria.
Kiinteistöverotus on vuonna 2024 pysynyt samana, lukuun ottamatta rakennemuutosta sekä korotuksia veroprosenttia koskien. Jos siis ihmettelet, miksi kiinteistövero 2024 on omistamaasi kiinteistöä koskien korkeampi kuin edellisvuonna, se voi perustua näihin uudistuksiin.
Huom.! Verohallinto on ilmoittanut ennakkoon, että vuonna 2024 kunnat tulevat keräämään varoja yhteensä 2413 miljoonaa kiinteistöveroon perustuen.
Tutustu: Hae lainaa 500 – 70 000 €
Kiinteistöveron nousu 2024
Kiinteistöveron nousu 2024 on seurausta kiinteistöverolakiin tehdyistä muutoksista, jotka tulivat voimaan 1.1.2024. Selkeimmin kiinteistöveron nousu 2024 käsitti yleistä kiinteistön hintojen ja rakentamisen kustannusten nousua:
- Rakentamisen kallistuttua vuoden 2024 kiinteistöveron korotuksessa käytettävä rakennuskustannusindeksi nousi.
- Rakennuskustannusindeksin nousu nostaa jälleenhankinta-arvoa joka osaltaan nosti kiinteistöveroa.
- Kiinteistövero nousi edellisestä vuodesta 2,1 prosenttia.
Kiinteistöveron korotus koski myös lakia, joka eriytti rakennuksen kiinteistöveron omaksi yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi ja maapohjan yleisestä kiinteistöveroprosentista.
Maapohjan yleiselle kiinteistöveroprosentille asetettiin uusi alaraja
Maapohjan veroprosentti alaraja nousi vuonna 2024 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin eli se on nyt 1,30–2 prosenttia riippuen kunnasta.
Kiinteistöveron nousu 2024 koskien maapohjaa tarkoitti korotuksia esimerkiksi seuraaville kunnille seuraavasti:
Helsinki -> 109 €
Espoo -> 66 €
Kirkkonummi -> 38 €
Oulu -> 13 €
Turku -> 9 €
Tampere -> 4 €
Huom.! Rakennusten veroprosentin alaraja pysyi samassa 0,93 prosentissa ja vaihteluvälillä 0,93–2 prosenttia riippuen kunnasta.
Kiinteistöveron määräytyminen
Kiinteistöveron määräytyminen tapahtuu kiinteistön verotusarvon perusteella. Tähän vaikuttavat kiinteistön sijainti, rakennuksen tyyppi ja sen ominaisuudet.
Kiinteistöverotus lasketaan kaikki osa-alueet huomioiden. Kiinteistöveron määräytyminen perustuu eritoten seuraaviin ominaisuuksiin:
- rakennustyyppi (rakennusluvassa esitetty rakennustyyppi)
- kiinteistön pinta-ala
- jälleenhankinta-arvo
- kiinteistön ikä
- valmiusaste
Nykyisellä laskukaavalla kiinteistöveron määräytyminen toteutuu erilliset maapohjan ja rakennuksen veroprosentti yhteen laskien.
Vaikka kiinteistön energiatehokkuus ja lämmitysjärjestelmät ovat tärkeässä roolissa Suomen päästötavoitteiden kanssa, niihin ei ainakaan vielä saa veroalennuksia kiinteistön verotusarvoa laskettaessa.
Huom.! Jos myyt asunnon, kiinteistöveron määräytyminen koskee sitä, joka on omistanut kiinteistön kyseisen vuoden alussa.
Lue lisää: Pääomatulo
Purkukuntoisen talon kiinteistövero
Jos talo on purkukuntoinen, purkukuntoisen talon kiinteistövero voi määräytyä esimerkiksi pelkästään tontin mukaan. Tässä tapauksessa purkukuntoisen talon kiinteistövero mitätöidään yleensä purkulupaa vastaan. Purkukuntoisen talon kiinteistöveroa voidaan myös huojentaa tiettyihin seikkoihin vedoten.
Asumattoman talon kiinteistövero
Asumattoman talon kiinteistövero voidaan poistaa, mikäli talo on todistetusti asuinkelvoton. Asuinkelvottomuuden voi todistaa esimerkiksi kiinteistönvälittäjän antamalla lausunnolla.
Asumiseen kelpaavan talon kiinteistövero määräytyy samoin perustein kuin muissakin kiinteistöissä. Asumattomaan, esimerkiksi pitkään tyhjänä olevaan vuokra-asuntoon, voi koittaa hakea veroalennusta.
Huom.! Myös keskeneräisestä rakennuksesta tulee maksaa kiinteistöveroa.
Katettu terassi kiinteistövero
Mikäli rakennukseen rakennetaan katettu terassi kiinteistövero lasketaan sen mukaan, nostaako terassi talon arvoa. Katettu terassi kiinteistövero katsotaan myös terassityyppiin perustuen. Jos katettu terassi on täysin umpinainen ja vielä lasitettu, se voidaan laskea mukaan kiinteistön pinta-alaan, ja kiinteistöverotus lasketaan tämän mukaan.
Kiinteistöverosta vapaat rakennukset
Osa kiinteistöistä on kokonaan tai osittain vapaita kiinteistöverosta. Kiinteistöverosta vapaat rakennukset on laissa määritelty ja ne ovat yleisesti yhteisöjen, julkishallinnon tai suurta yleisöä palvelevia rakennuksia.
Maatila- ja metsätalouden rakennukset
Navetat, heinäladot ja maatalouden käytössä olevat muut rakennukset ovat yleisesti vapaita kiinteistöverosta. Myös suoraan metsänhoitoa palvelevat rakennukset, kuten varastorakennukset tai konekatokset, voivat olla vapautettuja verosta.
Julkiset rakennukset
Rakennukset, joita valtio, kunta tai muu julkinen taho käyttää julkisten palveluiden tuottamiseen, voivat olla vapautettuja kiinteistöverosta. Näihin kuuluvat esimerkiksi koulut, sairaalat ja virastot.
Uskonnolliset rakennukset
Kirkot ja muut uskonnolliset rakennukset, kuten rukoushuoneet, ovat kiinteistöverosta vapaita. Sellaiset rakennukset, jotka ovat rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien omistuksessa ja käytössä kuuluvat yleisesti tähän ryhmään.
Yleishyödylliset rakennukset
Yleishyödyllisten yhdistysten ja järjestöjen omistamat rakennukset voivat olla vapaita kiinteistöverosta. Tämä koskee esimerkiksi urheiluseurojen, kulttuurijärjestöjen ja muiden vastaavien toimijoiden käytössä olevia rakennuksia.
Museot ja historiallisiksi rakennuksiksi luokitellut rakennukset
Näiden rakennusten verovapautus toteutetaan yksilöllisesti harkiten. Jos rakennus on museoviraston suojelema tai muuten historiallisesti arvokas, se voi saada vapautuksen kiinteistöverosta.
Vesi- ja viemärilaitosten rakennukset
Rakennukset, jotka toimivat yleisessä käytössä olevina vesi- tai viemärilaitoksina, voivat olla vapautettuja kiinteistöverosta.
Asumiskelvottomat rakennukset
Jos rakennus on todettu asumiskelvottomaksi ja sille on annettu purkulupa, voi olla mahdollista hakea kiinteistöverosta vapautusta. Tämä edellyttää yleensä kunnan tai rakennusvalvonnan päätöstä rakennuksen purkamisesta.
Lue lisää veroaiheista
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon kiinteistövero on?
Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 – 2,00%. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,41 – 1,00%. Muiden kuin asuinrakennusten veroprosentti 0,93 – 2,00%.
Miten kiinteistövero määräytyy?
Kiinteistövero määräytyy kiinteistön sijainnin perusteella. Kiinteistöveroprosentista päättää kunta. Vakituisilla asuinrakennuksilla on eri veroprosentti kuin vapaa-ajan asunnoilla tai tuotantorakennuksillla.